RetroUljas: Retropelit: Magnavox Odyssey ja antiikin urheilupelit (1958-2009)

Laulu Odysseuksesta

Kuten Homeroksen eeppinen runoelma kirjallisuudessa, myös Magnavox Odyssey jätti lähtemättömän vaikutuksen pelikulttuuriin.

Magnavox Odyssey oli maailman ensimmäinen kaupallinen, kotikäyttöön tarkoitettu televisioon liitettävä pelikonsoli. Laitteen pääkehittäjä oli Ralph Baer, ja se tuli markkinoille vuonna 1972. Odysseytä myytiin yhteensä yli 330 000 kappaletta, mutta se jäi silti huonon markkinoinnin takia myöhempien kilpailijoidensa, kuten yksinkertaisempien Pong-koneiden varjoon.

Ralph Baerin idea televisioon liitettävästä pelikonsolista sai alkunsa jo vuonna 1951. Se tyrmättiin silloin, mutta idea jäi muhimaan Baerin päähän ja hän jatkoi kehitystyötä asian tiimoilta. Vuonna 1968 hänellä oli valmiina prototyyppilaitteisto, jolla pystyi pelaamaan useita pelejä. Prototyyppi oli huomattavasti lopullista tuotetta kehittyneempi ja sisälsi muun muassa piiristön, joka toteutti peleihin värillisen taustagrafiikan. Taustagrafiikka kuitenkin jätettiin pois lopullisesta Odysseystä kustannussyistä. Sama kohtalon koki suunnitteilla olevat ääniominaisuudet. Tekniikka lisensioitiin kulutuselektroniikkaa valmistavalle Magnavoxille.

Varhaisten videopelikoneiden tapaan Magnavox Odyssey ei sisältänyt muistia, vaan pelit oli rakennettu itse laitteeseen perinteistä elektroniikkaa käyttäen. Koska Odyssey pystyi käytännössä esittämään ruudulla kaksi neliön muotoista mailaa tai hahmoa, pallon ja vertikaalisen viivan, se oli peleiltään varsin yksinkertainen. Moni peli olikin lautapelin ja ruudulla tapahtuvan toiminnan yhdistelmä.

Odysseyn pelit toimitettiin myöhempien konsolien pelimoduuleja muistuttavilla korteilla. Ne sisälsivät peliohjelman sijaan joukon kontaktipintoja, joilla konsolin kussakin pelissä tarvittavat osat aktivoitiin. Kuhunkin peliin kuului korttimoduulin lisäksi kalvo, joka asetettiin tv-ruudun päälle taustagrafiikan virkaa hoitamaan. Tv-kalvoja oli yleensä pelien mukana kaksi erilaista, yksi isommille ja toinen pienemmille ruuduille. Odysseylle julkaistiin myös lisävarusteena kiväärinmuotoon tehty maailman ensimmäinen valopistooli. Konsolille tehtiin 12 erilaista pelejä sisältävää korttimoduulia.

Tennis for Two Simulator (1958, 2005)

Arvosteltu: PC (AMD Athlon 64 3GHz, 4 Gt RAM, Geforce GTX650Ti, Windows XP)
Saatavilla: PC
Gamer's Quarter
Versio: 1.1 (Freeware)
Moninpeli: 2 pelaajaa
Muuta: Kaksinpeli client-ohjelman kautta.
Ikäraja: Ei tiedossa
Pelityyppi: Urheilu/Tennis/Pöytätennis

Tenniksen esi-isä

Maailman ensimmäinen urheilupeli on William Higinbothamin vuonna 1958 suunnittelema Tennis for Two, joka pyöri oskilloskoopin ruudulla. Pelissä pallo laitettiin liikkeelle napista ja lentokulma säädettiin kierrettävästä säätimestä. Keskellä pelialuetta oli viiva verkkona ja tämän yli pallo oli tarkoitus lyödä sopivassa kulmassa. Vastustaja yritti vastaavasti lyödä palloa takaisin. Peliä pidetään niin Odysseyn tennispelin kuin Pongin esikuvana.

Tennis for Two Simulator on Windows 95:lle tehty simulaatio Higinbothamin luomuksesta. Pallon lyöntikulma määrätään hiirellä ja vasemmasta napista se lyödään vastustajan puolelle. Äänimaailma koostuu yhdestä lyöntiä kuvaavasta piippausäänestä. Peliä on mahdollista pelata yksinpelinä itseään tai tietokonetta vastaan. Yksinpeli omassa rauhassa on periaatteessa vain lyöntikulmien harjoittelua. Ihmispelaajaa vastaan tehty kaksinpeli toimii client-ohjelman kautta.

Tennis for Two ei erikoisuuksia tarjoa. Palloa lyödään puolelta toiselle niin kauan, kunnes se osuu verkkoon. Tennispelien sääntöjäkään ei sen enempää simuloida. Pallon voi lyödä vaikka pompulla oman kentän kautta vastustajan puolelle. Samoin sen voi lyödä taivaista Jumalan kämmenellä. Peli kaipaisi pistelaskuria. Tässä mielessä se on uskollinen alkuperäisversiolle, sillä siitäkin laskuri puuttui.

Pisteet: 1/5
Arvostelija: RetroUljas

Tennis for Two Remake (1958, 2009)

Arvosteltu: PC (AMD Athlon 64 3GHz, 4 Gt RAM, Geforce GTX650Ti, Windows XP)
Saatavilla: PC
MonehGames Studios/YoYo Games
Versio: Freeware
Moninpeli: 2 pelaajaa
Muuta: Ei yksinpeliä
Ikäraja: Ei tiedossa
Pelityyppi: Urheilu/Pöytätennis

Pomppiva pallo erä 2

MonehGamesin uusintaversio Tennis for Twosta on tehty Game Maker-ohjelmalla. Game Maker on Mark Overmarsin Delphi-ohjelmointikielellä luoma pelinteko-ohjelma. Ohjelmalla voi Drag and Drop -tekniikkaa käyttäen tehdä pelejä ilman laajaa ohjelmointikokemusta ja suurta työmäärää. Ohjelman rekisteröidyllä versiolla on mahdollista tehdä jopa 3D-pelejä.

Peli jatkaa esikuvansa simppeliä toteutustapaa. Pelaajilla on käytössään vain lyöntinappi, jolla pallo pompautetaan toiselle puolelle. Ainut tarjolla oleva pelimuoto on kaksinpelimoodi. Taustamusiikki soi päävalikossa ja äänet koostuvat yhdestä pingismailan lyöntiäänestä.

Hyvänä puolena tähän versioon on saatu pistelaskusysteemi. Koska pelissä lyöntikulmaa ei pysty itse määräämään, peli on varsin yksinkertaista napin painamista. Pallo lentää samalla nopeudella jatkuvasti verkon yli, pelaaja vain toivoo painaneensa nappia oikealle hetkellä. Pöytätenniksen säännöt eivät ole tässäkään pelissä hallussa. Palloa voi edelleen pompauttaa oman kentän kautta verkon yli. Häiritsevästi palloa voi lyödä silloinkin, kun se on vielä vastustajan puolella.

Pisteet: 1/5
Arvostelija: RetroUljas

Emuloinnin tuskaa

Magnavox Odysseyn pelejä on mahdollista pelata DOS-pohjaisella ODYEMU-ohjelmalla, joka emuloi Odyssey-pelikonsolia. Kokeiltuani ohjelmaa, valitettavasti huomasin, että ohjelman kehitys on lopetettu yli 10 vuotta sitten, eikä sitä ole edes viimeistelty loppuun asti. Lisäksi ohjelma välillä jumittui kesken pelien. Käytin sitä DOSBoxin kautta, joten se voi olla syypää jämähtämiseen ja bugailuun.

Periaatteessa kaikkia pelejä voisi pelata, mutta suurimmasta osasta pelejä puuttuu niiden mukana tullut pelikohtainen kalvo. Osaa voi tietysti pelata siten, että etsii netistä kuvan kalvosta ja kuvittelee mielessään kalvon pelialueelle. Ainoastaan Tennis, Table Tennis ja Volleyball ovat pelattavissa.

Kun aloitin tämän blogitekstin kirjoittamisen, tarkoituksenani oli kokeilla kaikkia Odysseyn pelejä. Emulaattoriohjelman vajavaisuuden takia, otan käyttöön suunnitelma B:n. Jos en pysty jotain tiettyä Odysseyn peliä testaamaan, yritän löytää sille korvikkeen saman aikakauden pelivalikoimasta ja sen sijaan kokeilenkin sitä.

Table Tennis (1972)

Arvosteltu: PC + ODYEMU + DOSBox (AMD Athlon 64 3GHz, 4 Gt RAM, Geforce GTX650Ti, Windows XP)
Saatavilla: Odyssey
Magnavox
Versio: ODYEMU
Moninpeli: 2 pelaajaa
Muuta: Ei yksinpeliä
Ikäraja: Ei tiedossa
Pelityyppi: Urheilu/Pöytätennis

Kierrettä peliin

Ennen Pong-koneiden läpilyöntiä, tennislajien mestaruudet ratkaistiin Odysseyn Table Tennis ja Tennis -peleissä. Nämä kaksi mailapeliä antoivat inspiraation Atarin perustajalle Nolan Bushnellille suunnitella Pong-kolikkopeli.

Table Tenniksen idea ja toteutus on yksinkertainen. Kummallakin puolella pelialuetta on isompi neliö, joka esittää pelaajaa tai mailaa, jolla yritetään osua liikkuvaan palloon. Jos et osu, niin vastustaja saa pisteen. Pelaajien pitää myös välttää lyömästä palloa ulos ruudun ylä- tai alareunasta.

Peli ei laske voitettuja pisteitä, joten pelaajien on itse pidettävä tukkimiehen kirjanpitoa. Sääntökirjan mukaan se pelaaja, joka saa ensin 21 pistettä 2 pisteen marginaalilla, voittaa. Table Tennistä on mahdollista pelata ilman television ruutuun liimattavaa kalvoa.

Pelaajan on mahdollista liikuttaa neliömailaansa ympäri ruutua. Kun pelaaja syöttää, pallo lähtee aina sieltä mihin se on viimeksi lentänyt. Pelaajaneliöillä palloa ei pysty suoranaisesti lyömään kentän eri kulmiin, vaan lentorataan pitää laittaa kierrettä. Tämä tehdään Odysseyn ohjaimen lisäsäätimellä. Jos palloon ei laiteta uutta kierrettä, se lentää aina samaa rataa. Eli jos pelaajat jättää paikoilleen, pallo lentelee niiden välissä hamaan loppuun asti. Valitettavasti tästä ei vaan saa viihdyttävää näytönsäästäjää.

Pisteet: 1/5
Arvostelija: RetroUljas

Tennis (1972)

Pisteet: 1/5
Arvostelija: RetroUljas

Volleyball (1972)

Volleyball ilman tv-kalvoa.

Keskiviiva eli verkko pysäyttää pallon sen osuessa siihen. Kuten oikeassa lentopallossa, pallo kannattaakin lyödä verkon yli. Pallon lentorataa ohjataan lisäsäätimellä, jolla se yritetään saada pudotettua lattiaan vastustajan puolelle. Helpommin sanottu kuin tehty. Pelaajan pitää ensin säätää kierrettä ylös ja sitten alas. Sitten jos pelaaja lyö pallon verkkoon, sen lentorataa on hankala saada takaisin.

Pisteet: 1/5
Arvostelija: RetroUljas

Baseball (1977)

Arvosteltu: PC + MESS (AMD Athlon 64 3GHz, 4 Gt RAM, Geforce GTX650Ti, Windows XP)
Saatavilla: Channel F
Fairchild
Versio: MESS
Moninpeli: 2 pelaajaa
Muuta: Ei yksinpeliä
Ikäraja: Ei tiedossa
Pelityyppi: Urheilu/Baseball

Kuka pelkää vihreää miestä

Odysseyn Baseballia pelattiin lautapelin ja konsolin yhdistelmänä. Pelin mukana tuli pelilauta, 26 pelaajakorttia, erilaisia muita kortteja, 12 juoksijamerkkiä sekä 2 noppaa. Kun tapahtumat etenivät pelilaudalla, tietyt tilanteet pelattiin Odysseyn ruudulla. Peli etenee kutakuinkin näin: ensin toinen pelaaja syöttää pallon, johon lyöjä yrittää osua. Kun pallo kimpoaa takaisin onnistuneen lyönnin seurauksena, syöttäjänä toiminut pelaaja yrittää tällä kertaa mennä pallon eteen ja osua siihen. Jos hän ei saa sitä kiinni ja pallo lentää kalvon vasemman reunan päällä oleviin numeroihin, pelaaja voi liikuttaa juoksijoitaan lautapelilaudalla.

Odysseyn Baseball (1972).

Koska minulle ei ole pelilautaa, on pelin pelaaminen mahdotonta. Siksi testaankin maailman toiseksi vanhinta videokonsolille tehtyä baseball-peliä. Tutun turvallisesti nimetty Baseball julkaistiin Fairchild Channel F:lle vuonna 1977. Fairchild Channel F on historian ensimmäinen pelimoduulipohjainen pelikonsoli. Se oli myös ensimmäinen konsoli, jossa oli mikroprosessori. Fairchild Semiconductor julkaisi sen elokuussa 1976. Laite näyttää värikuvaa (4 eri väriä), ja ääni tulee laitteen sisäisestä kaiuttimesta.

Fairchild Channel F:n pelejä pystyy pelaamaan MESS-emulaattorilla. Ensimmäiseksi ongelmaksi pelissä muodostui sen starttaaminen. Vaikka painoin kaikkia nappeja, mitään ei tapahtunut. Vilkaisu pelimanuaaliin paljasti, että pelissä oli eräänlainen huijauksenestotoiminto ja pelin sai käyntiin siten, että kumpikin pelaaja painoivat lyöntinappia yhtä aikaa.

Räpsä heilahti ja palo tuli.

Peliä on mahdollista pelata vain kaksinpelinä ja tapahtumat etenevät baseball-sääntöjen mukaan. Toinen pelaaja on kentällä ja toinen lyöntivuorossa. Syöttäjä voi syöttää heittonsa nopeana, hitaana tai kierteellä, mutta palloon on silti varsin helppo osua. Kierteitä en saanut kunnolla toimimaan, joten paras taktiikka oli vuorotella hitaan ja nopean syötön välillä.

Onnistuneen lyönnin jälkeen vastustaja liikuttaa pelikentällä olevia pelaajiaan ja yrittää kopata pallon ja näin polttaa juoksijan. Siepparit liikkuvat ennalta määrättyä linjaa. Jos joukkueen hahmoja ei kerkeä saada pallon eteen, vastustajan juoksijat pääsevät etenemään pesältä toiselle. Jos lyönti oli erityisen hyvä, juoksija siirtyy pesältä toiselle tai voi saada palkinnoksi jopa kunnarijuoksun. Vuoro vaihtuu kolmesta palosta. Enemmän juoksuja yhdeksässä vuorossa tehnyt joukkue voittaa ottelun.

Vihasin pesäpalloa koulussa, eikä tämäkään peli innostuskäyrääni ylös nosta. Helpot kontrollit tekevät kuitenkin pelistä mukavan kokemuksen. Hetken tätä pelaa ja sitten kiinnostavammat lajit kutsuvat.

Pisteet: 1/5
Arvostelija: RetroUljas

Football! (1978)

Arvosteltu: PC + O2EM (AMD Athlon 64 3GHz, 4 Gt RAM, Geforce GTX650Ti, Windows XP)
Saatavilla: Odyssey 2
Magnavox
Versio: O2EM
Moninpeli: 2 pelaajaa
Muuta: Ei yksinpeliä
Ikäraja: Ei tiedossa
Pelityyppi: Urheilu/Jenkkifutis

Soikiomuodostelmaan!

Odysseyn versiota amerikkalaisesta futiksesta pelattiin jälleen pelilaudan ja konsolin yhdistelmänä. Mukana tuli joukko toimintakortteja, jaardi- ja futismerkkejä. Korttien avulla valittiin juoksitko, syötitkö vai potkaisitko palloa. Peli koostuu 95% lautapelistä ja 5% toiminnoista tehdään tv:n ruudulla. Peli on jaettu kahdelle pelikortille. Eri toiminnot kuten syöttö, potku ja juoksu tarvitsevat tietyn kortin konsolin sisään. Syöttötilanteessa laukaistaan pallo ja yritetään kierteellä ohittaa vastustaja. Juoksumoodissa vaihdetaan korttia ja tällä kertaa pelaajan pitää liikuttaa oma pisteensä vastustajan pisteen ohi. Osumasta eli taklauksesta oma piste katoaa ruudulta ja juoksu pysähtyy siihen. Kortinvaihtoja voi tulla jopa 80 yhden pelin aikana. Peliä on mahdotonta testata, koska pelilauta ja -kortit puuttuvat.

Odysseyn Football (1972).

Magnavox julkaisi futispelistään uuden version toisen sukupolven videopelikonsolilleen Odyssey 2:lle. Kyseinen konsoli julkaistiin vuonna 1978 ja se tunnettiin Euroopassa nimellä Philips Videopac G7000. Laitteessa oli peliohjaimina kaksi joystickia. Keskusyksikössä oli myös näppäimistö, joten laite muistutti ulkoisesti kotitietokonetta, vaikka olikin pelikonsoli. Suorittimena konsolissa oli Intel 8048. Pelit olivat ROM-moduuleilla. Odyssey 2: n pelejä on mahdollista pelata O2EM -emulaattorilla.

Odyssey 2:n jenkkifutiksessa pelaajien joukkueet koostuvat 5 hengen porukasta. Peliaika on 3 minuuttia. Pelaaja, joka on tämän ajan puitteissa tehnyt eniten pisteitä voittaa. Hyökkäävällä joukkueella on käytössään 6 erilaista muodostelmakuviota. Lisäksi pelaaja voi yrittää potkaista pallon maalihaarukkaan tai tehdä lentopotkun, jolloin pallo potkaistaan mahdollisimman kauas omasta maalista. Puolustavalla pelaajalla on käytössään 4 erilaista puolustavaa taktiikkaa.

Touchdown -juoksun viime metrit.

Kun kuvio on valittu, pallo annetaan pelinrakentajalle, joka voi itsekkäästi yrittää juosta vastustajan päätyyn tai yleensä syöttää, heittämällä pallon oman joukkueensa pelaajalle, joka sovitun kuvion mukaan on juoksemassa kohti päätyä. Toinen pelaaja kontrolloi yhtä puolustuspelaajaa ja yrittää tällä taklata etenevän pelaajan. Tietokoneen pelaajat yrittävät myös estää pelinrakentajan ja syötön vastaanottajan nousut. Hieman hölmösti myös omaa pelaajaa päin juokseminen aiheuttaa taklauksen. Peliä on mahdollista pelata kahdella nopeudella. Isompi nopeus tekee pelistä nautittavamman, kun pelaajat liikkuvat huomattavasti ripeämmin kentän poikki. Ääniä pelistä löytyy vihellyksen ja touchdown -melodian verran.

Pisteet: 1/5
Arvostelija: RetroUljas

Soccer! (1979)

Arvosteltu: PC + O2EM (AMD Athlon 64 3GHz, 4 Gt RAM, Geforce GTX650Ti, Windows XP)
Saatavilla: Odyssey 2
Magnavox
Versio: O2EM
Moninpeli: 2 pelaajaa
Muuta: Ei yksinpeliä
Ikäraja: Ei tiedossa
Pelityyppi: Urheilu/Jalkapallo

World Cup vuonna 1979

Odysseyn jalkapallo julkaistiin ainoastaan konsolin Eurooppa-versioissa, jossa se korvasi amerikkalaisen jalkapallon. Siksi peli onkin yksi Odysseyn harvinaisemmista peleistä. Peli käytti kahta pelikorttia. Toinen kortti vaihdettiin silloin, kun pelaajat halusivat pitää rangaistuspotkukilpailun. Peli toimii siten, että ruudulla näkyvät kummankin pelaajan neliömerkit. Jos toinen pelaaja saa potkaistua pallon vastustajan ohi, hän voi edetä kohti maalia. Tätä toistetaan, kunnes pelaaja on päässyt etenemään vastustajan kentän puoleen väliin. Tässä vaiheessa hän saa yhden maalin.

Tv-kalvo Odysseyn Socceriin.

Odyssey 2:lle julkaistiin Soccer -peli vuonna 1979. Tämä versio oli jälleen huomattavasti kehittyneempi. 1 vastaan 1 peli jäi historiaan. Joukkueissa on viisi pelaajaa ja maalivahti. Pelaajan on mahdollista liikuttaa lähinnä palloa olevaa futaria. Samaan aikaan hän kontrolloi myös maalivahtia. Eli kun kuljetat palloa ylöspäin, niin samalla liikkuu maalivahtikin ylös. Jos pelaajat törmäävät toisiinsa, he jähmettyvät niille sijoilleen, eivätkä voi liikkua. Jotta pelaajasta pääsee ohi, tämä on kierrettävä kokonaan. Jos liian monta pelaajaa sotkeutuu samaan kasaan, peli puhalletaan poikki. Pallo liikkuu kentällä silloin, kun pelaajan hahmo koskettaa sitä päällään tai jaloillaan. Toimintanappia painamalla pallon pystyy potkaisemaan pidemmälle. Peli kestää kaksi viiden minuutin puoliaikaa.

Pelaaminen on kuin suopotkupalloa. Tässä pelissä on turha odottaa minkäänlaisia kikkatemppuja pelaajalta, varsinkin kun pelaaja pysähtyy heti, kun toinen pelaaja (oma tai vastustaja) osuu kohdalle. Jos pallo ajautuu kulmaan, niin pelaajan on kierrettävä maalin sivusta, ennen kuin hän voi yrittää laukaista pallon maaliin.

GOAL!

Ärsyttävästi maalin edessä on alue, jolle hyökkääjä ei voi mennä. Vaikka pallo olisi pikselin päässä maalista, niin pelaaja ei sitä voi tältä alueelta potkaista. Kerran pallo jumittui maalitolpan viereen. Siihen ei päässyt käsiksi edes maalivahti. Piti odottaa, että puoliaika päättyi. Pelissä on myös helppo tehdä omia maaleja. Maalivahdilla ei kannata kääntyä omaa maalia kohti, muuten omissa soi. Ankea toteutus ja jatkuva muihin pelaajiin jumittuminen vie innostuksen pelata useampi ottelu.

Pisteet: 1/5
Arvostelija: RetroUljas

Hockey! (1979)

Arvosteltu: PC + O2EM (AMD Athlon 64 3GHz, 4 Gt RAM, Geforce GTX650Ti, Windows XP)
Saatavilla: Odyssey 2
Magnavox
Versio: O2EM
Moninpeli: 2 pelaajaa
Muuta: Ei yksinpeliä
Ikäraja: Ei tiedossa
Pelityyppi: Urheilu/Jääkiekko

Mailaveikot hippasilla

Odysseyn Hockeyssa pallo tai siis kiekko yritetään saada lyötyä vastustajan maaliin. Jotta peli saadaan hieman erilaiseksi, mukaan on otettu aloitukset. Ohjekirjaa mukaillen tämä tapahtuu siten, että molemmat pelaajat liikuttavat neliömerkkinsä keskiympyrään lähelle toisiaan ja taiteilevat kiekon heidän väliinsä kimpoilemaan. Kumpikaan pelaaja ei saa koskea peliohjaimeensa. Toinen laskee kolmeen ja se, joka nopeammin kerkeää vääntämään ohjaimensa kierresäädintä, voittaa aloituksen. Tästä peli jatkuu pallottelulla edestakaisin. Pelaajat yrittävät saada kiekon vastustajan maaliin. Jos kiekko lentää pois pelikentältä, pelaajat ottavat uuden aloituksen puolustusalueelta.

Odysseyn Hockey (1972).

Odyssey 2:lle Hockey! julkaistiin vuonna 1979. Peli oli samalla pelimoduulilla kuin jalkapallo. Pelin kontrollit ovat täysin samanlaiset kuin jalkapallossakin. Lähinnä kiekkoa olevan pelaaja liikuttaa kumilaattaa mailallaan. Kun kiekko tulee pelaajan lähettyvillä, hahmolle ilmestyy maila käteen. Samalla kun pelaaja liikkuu, maalivahtikin liikkuu mukana. Jos pelaajat osuvat yhteen, pelaaja tulee taklatuksi ja jää siihen paikkaan. Peli kestää kolme viiden minuutin erää.

Pelin äänet ovat aivan kauheaa piipitystä. Aina kun pelaaja luistelee jonnekin suuntaan, pelistä kuuluu luisteluääni. Muutaman sekunnin jälkeen tekee mieli kääntää volyymit nollaan. Joukkuepeliä tästä ei saa tekemälläkään. Kun yksi pelaaja liikkuu, muut seisovat paikoillaan. Kiekkoa ei pysty syöttämään kuin aivan vieressä olevalle kaverille. Koska suurin osa pelaajista seisoo suorin jaloin luistimillaan kentän keskellä, hyökkääjän kannattaa edetä laitojen kautta sisään hyökkäysalueelle.

He shoots and scores!

Kiekko voidaan laukaista toimintanapilla pidemmälle, mutta kovakin lämäri on parin millin kiekon tönäisy eteenpäin. Maalin tekeminen on vaikeaa. Jos toisen pelaajan maalivahti seisoo kiekon edessä, ei sitä saa maaliin millään ilveellä. Maalit tuntuivat tässäkin pelissä tulevan oman maalivahdin toimesta. Kun veräjänvartijalla yrittää laittaa kiekon peliin, syöttö meneekin suoraan vastustajalle, joka laukoo kiekon saman tien verkon perukoille. Maalinteon vaikeus karkottaa pelaajat pois tämän pelin parista.

Pisteet: 1/5
Arvostelija: RetroUljas

Alpine Skiing! (1979)

Arvosteltu: PC + O2EM (AMD Athlon 64 3GHz, 4 Gt RAM, Geforce GTX650Ti, Windows XP)
Saatavilla: Odyssey 2
Magnavox
Versio: O2EM
Moninpeli: 2 pelaajaa
Ikäraja: Ei tiedossa
Pelityyppi: Talviurheilu/Alppihiihto

Masokistit mäessä

Odysseyn Ski-pelin idea oli se, että television liimattavalla kalvolla oli rata, jota pelaajan piti seurata. Jos pelaaja ei pysynyt radalla, siitä seurasi sakkopisteitä. Pelaaja, jolla oli vähiten sakkopisteitä, oli voittaja. Koska Odysseyn pelit olivat käytännössä kaksinpelejä, tämäkin peli alkoi siten, että ruudulla olivat molempien pelaajien neliöt. Toisen pelaajan piti aina pelin alussa liikuttaa oma neliönsä pois ruudulta. Ski:tä pystyi kuitenkin pelaamaan kuinka monta pelaajaa tahansa, mutta vuorotellen.

Odysseyn Ski (1972).

Peliä on mahdotonta pelata tv-kalvon puuttumisen takia, joten suuntaan katseeni taas Odyssey 2:n suuntaan. Jos Odysseyn talviurheilupelissä lajina oli murtomaahiihto, maailman toiseksi vanhimman talviurheilupelin lajeina olivat alppihiihtolajit. Odyssey 2:lle vuonna 1979 julkaistu Alpine Skiing -peli piti sisällään 3 erilaista lajia: slalom (pujottelu), giant slalom (suurpujottelu) ja downhill (syöksylasku). Peliä voi pelata yksin tai kaksinpelinä. Yksinpeli on käytännössä sama kuin kaksinpelimoodi. Jos pelaaja haluaa laskea rinteen uudestaan, toisenkin laskijan on ylitettävä maaliviiva tai sitten peli on vain resetoitava ja aloitettava näin alusta.

Ready! Set! Go!

Slalomissa pelaaja laskee 55 portin läpi. Lasku suoritetaan kaksi kertaa ja nopeimman yhteisajan saanut laskija voittaa. Kun pelaaja missaa portin, ajanotto pysähtyy ja peli alkaa laskea ohilaskettuja portteja. Jos molemmille tulee virheitä, vähiten missejä saanut pelaaja voittaa. Suurpujottelussa lasketaan samoilla säännöillä. Erona on se, että porttien esiintymisväli on isompi ja täten ratakin on pidempi. Syöksylasku ei juuri muista eroa, mutta tällä kertaa voittaja ratkeaa yhden laskun perusteella.

Radat tehdään satunnaisgeneraattorilla. Jokaisessa lajissa on mahdollista laskea 65 000 erilaista ratavaihtoehtoa. Laskijan kontrollit koostuvat kääntymisistä ja toimintanapin painamisesta, jolla laskija ottaa pienen spurtin.

Syöksylaskua Messilässä.

Portit eivät hirveästi anna anteeksi. Pieni osuma ja laskija on selällään. Osuma ei kuitenkaan pysäytä laskijaa, vain aikaa menee hukkaan. Kompuroiva pelaaja jatkaa liukuaan ja hetken päästä kaveri nousee suksilleen ja jatkaa matkaa. Kannattavaa onkin yrittää kompuroida portin sisäreunaan, jolloin laskija liukuu porttien läpi, eikä näin saa tililleen virhettä.

Alpine Skiing on sopivaa pelattavaa masokistille. Maaliviivalle asti päätyvät aikalaskut spurttinappia hyödyntäen ovat harvinaisia. Varsinkin normaali slalom on hullun vaikea. Porttien välit ovat pienet ja yksikin liian pitkä liuku tai ohitus portin väärältä puolelta tarkoittaa sitä, että seuraava portti on missattu. Suurpujottelu on myös haastava. Porttien suurempi ilmestymisväli helpottaa sitä hieman, mutta kahden aikalaskun tekeminen on tässäkin työn takana. Mukavin ja helpoin lajeista on syöksylasku. Sitä tuli pelattua ihan mielellään hetken aikaa. Loppujen lopuksi peli ei tarjoa pelaajalle tarpeeksi kokemuksia ja vaihtelua. Samojen eriväristen puiden tai sienien välissä tässä vaan lasketaan, pipo tiukan kireällä päässä.

High Scores: Slalom - 32.7s (yksi lasku), Giant Slalom - 37.8s (yksi lasku), Downhill - 16.4s
Pisteet: 1/5
Arvostelija: RetroUljas

Muut urheilupelit

Odysseylle julkaistiin myös Handball -peli. Se perustuu amerikkalaiseen käsipalloon, jota pelataan lyömällä kädellä pientä kumipalloa nelikulmaisen huoneen takaseinään. Kun pallo kimpoaa seinästä, vastustaja yrittää lyödä sen takaisin. Tätä toistetaan, kunnes pelaaja ei tässä onnistu. Esimerkiksi racquetball, squash ja padel ovat saaneet vaikutteita käsipallosta.

Tältä näyttäisi Odysseyn Handball (1972).

Periaatteessa peliä pitäisi pystyä pelaamaan ODYEMU-ohjelmalla, mutta jostain syystä en saanut peliä toimimaan. Kun pelin lataa, kentällä ovat pelaajat ja keskiviiva, mutta peli ei anna siirtää keskiviivaa takaseinäksi. Lisäksi pallo lentää alussa oikeaan reunaan, eikä peli anna pelaajan lyödä uutta palloa. Yritin etsiä vastaavaa peliä vuodesta 1972 ylöspäin kymmenen vuoden säteellä, mutta samankaltaista peliä ei löytynyt.

Ensi kerralla, Odyssey-blogini seuraavassa osassa, keskityn konsolin urheilupelien ulkopuolella olevaan pelitarjontaan ja katson löydänkö niille sopivia sijaispelejä.

© RetroUljas, lisätty 21.7.2014

Retropeleihin

Sivut

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Retropelit: Magnavox Odyssey ja antiikin urheilupelit (1958-2009)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti